maanantai 18. syyskuuta 2017

Pentupainia sateessa

Viime torstaina, eli samana päivänä kun postasin edellisen kerran, käytiin Lepon kanssa vielä iltapainit ja -rallit vetämässä yhden uuden tuttavuuden kanssa. :) Täältä blogien maailman kautta tutustuu kätevästi ihmisiin, ja hoksattiin tän cockerspanielipennun emännän kanssa että asutaan ihan lähekkäin. :D Cockeripoika, nimeltään Voltti (kyllä, Voltti <3 ), oli aivan mainio ja iloinen tapaus, ja niillä meni Lepon kanssa leikit tosi hyvin yksiin. :) Joten aivan varmasti nähdään heidän kanssa uudestaankin!
Tällä kertaa oli vähän märkä keli lenkkeillä, mutta se ei paineja hidastanut. :D Ja olipahan juomapisteitä koirille lähellä jos jano iski, kun lätäköitä oli joka kallionraossa. Sadekin loppui jossain kohtaa lenkkiä, mutta ei se metsässä liiemmin haitannut muutenkaan.
Kaikki lenkin upeat kuvat on ottanut Voltin emäntä, Saila Rappumäki. :) Ja kuten aina, kuvia saa klikattua isommaksi.


Voltin silmät mulkoili monessa kuvassa :D ja Leppo söpöili <3


"Karkuun!"



Lepon vuoro loikata pakoon märkää cockeri-rättiä. :D


Poseerausta :3

<3

Voltti päätti yrittää loikata Lepon yli kesken poseerausten...

...mutta lyhyeksi jäi loikka! :'D

Leppomies sateessa <3

Jätkäkaksikko <3

Suuret kiitokset Sailalle vielä kuvista, nää on tosi makeita! <3

P.S. Lähinnä omaa kirjanpitoa: Annoin Lepolle tänään viimeisen Apoquelin, pidetään sormet ristissä että ei tule mitään ihmeempiä kutinoita enää tälle vuodelle. :)


torstai 14. syyskuuta 2017

Köllötellen kohti syksyä


Lehdet on jo alkaneet menettää väriään ja putoilla puista, joten vaihdoin syysbanneriin kesäisistä biitsitunnelmista. Yhyy. Vaan on syksykin kyllä kiva ja kaunis, silloin kun ei sada koko aikaa. :) Leppokin tykkää lenkkeillä mieluummin kun on viileät ilmat.
Lenkkeily oli tosin tuossa viikon/kaksi hieman rajoitettua, kun koiraherralta venähti etujalka. :/ Oli vissiin rymynnyt tai liukastunut nurtsilla mummolassa rallittaessaan (olivat "isin" kanssa siellä kaksistaan käymässä), kun alkoi siellä ontumaan vasenta etukoipea. Päätettiin rajoittaa liikuntaa ja seurailla, ja ohihan se ontuminen meni alle viikossa. Pidettiin toinen viikkokin vielä varmuudeksi riekkumiskieltoa, ja nostettiin lenkkien pituudet pikku hiljaa normaaleiksi. Onneksi ei ollut mitään sen kummempaa vialla!
Leppo tykkää kyllä lepäilystä ja yhdessä köllöttelystä, ja illat television ääressä sekä uneliaat vapaapäivän aamut onkin lempparihetkiä nokosille:

Illalla saa rapsuja ja silityksiä sohvalla <3
Aamu. Ei jaksaisi mennä vielä pihalle. :D

Tehtiin vähän syyssiivousta. Leppo on aina innoissaan siivoilun jälkeen, koska HÄNEN hommansa on rullata matot auki. :D Hyödynsin tuossa pallopaimennustaitoja, ja Leppo useimmiten hoksaakin mitä tulee "tökätä" vaikkei siinä palloa olekaan. Sain mattojen availut videolle, ja tulihan siellä myös pari hauskaa tänka på -hetkeä koiralle kun ei emännän eleet/ohjeet ollutkaan tarpeeksi selkeät. :D


Valmistautuuko muut syksyn ja talven tuloon siivoamalla ja sisustamalla? Mä olen ripotellut kynttilöitä kämppään, vähän aikaa sitten loputkin koriste-esineet löysi viimein omat paikkansa, ja pari taulua kun saisi olkkarin seinälle niin olis täydellistä. :) Makuuhuoneen järjestelyissä on vieläkin funtsimisen varaa, lähinnä siinä että siirrämmekö työpöydän ja laatikoston paikat päikseen, ja mihin tulee taulu. Parveke alkaa kyllä olla täysin valmis omaan makuun, siellä on valoja ja istumapaikkoja ja tilanjakoa kivasti. <3 Ehkä jo pian ottaisin kämppäkuvia tänne nähtäville! Toki kun tämä on Lepon blogi, niin pitääkin sijoittaa koira aina kuvaan niin ei mee ihan sisustusblogiksi sentään. :D

Lepolla on allergialääke lopuillaan. Syötän tuon viimeisenkin pillerin nyt vielä (riittää 4 päivälle), koska se ei säilyisi ensi siitepölykauteen asti. Ja vielä pari päivää sitten katselin norkko.fi-sivulta että siitepölyjä oli vielä ilmassa, nyt onkin siitepölykausi jo päättynyt, mutta vähäisiä määriä saattaa olla vielä ilmassa. :) Ja onhan noita homesienten itiöitäkin pöllyämässä, mutta niille Leppo ei ole ainakaan vielä reagoinut vaikka testit ne silloin merkkasikin. Sitten Lepsi saa olla taas talven ilman lääkitystä, jee! <3 On tuosta Apoquelista ollut kyllä uskomattoman hyvä apu, koira on saanut viettää normaalia ja täysin kutinatonta kesää ensimmäistä kertaa ikinä. <3

Tänään ruvettiin miettimään jo talvea ja pakkassäitä (iik!). Lepollahan on söpö villapaita paukkupakkasille, joka näkyy mm. tässä postauksessa, mutta liekö koira rotevoitunut rintakehästä kun viime talvena huomasin ettei se pysty ravaamaan tai kunnolla kävelemään villapaita päällä. Koko lenkit Leppo laukkaa töpötti väsyksissä, kun parina päivänä villapaitaa tarvittiin. :/ Kokeilin töissä läpi meidän mallit, ja fleeceä oleva Pomppa-paita oli parhaiten istuvan oloinen. Meillä vaan ei ollut haluamaani väriä tai Lepolle sopivaa kokoa, niinpä tänään vapaapäivän koittaessa lähdettiin Lepon kanssa seikkailemaan Herttoniemen Mustiin ja Mirriin. :D Sieltä olin varannut Lepolle turkoosin Pompan, joka sopi lähes kuin nakutettu. Mahakappale tuli vähän liian lähelle Lepon "pistoolia", joten sen lyhentämisessä lupasi ompelutaitoinen siskoni ehkä autella jos tässä ennen talvea ehditään vaan käymään siellä päin. :) Niin ei tarvitse sitten Lepon kärsiä hiertymistä tai pissaisesta paidanalusesta! Olin ajatellut, että tätä Pomppaa voitais käyttää myös silloin, jos koiran tarvitsee kylmässä säässä odotella paikallaan. Jos siis ollaan vaikka kylmillä keleillä vaeltamassa ja pysähdytään eväille tai nukkumaan, tai muuta sellaista kylmässä odottelua. :)

Komia pomppamies :3

Mutta ei nyt mennä asioiden edelle, vaan nautitaan vasta alkaneesta syksystä!

perjantai 25. elokuuta 2017

Vielä on kesää jäljellä?

Alkaa kesä taittua syksyyn selvästi. Tänään puut ja pensaat heilui tuulessa kuin Witcher 3:ssa, ja toivoin aamulenkillä että olisin ottanut hanskat mukaan. Facebook muistutti minua kahden vuoden takaisesta pallopaimennusesityksestä Olympiastadionilla, silloin oli aivan helteisen kuuma päivä eikä syksystä vielä tietoakaan. Vaan onneksi saadaan vielä nauttia aurinkoisista päivistä, tässä viime ajoilta kuvia ja tapahtumia.

Välillä pitää majesteettista puuhkahäntää ja pöksykarvoja lepuuttaa. :D

Miiissä corgi?
Siellähän se!

Ai mikä uus nahkapanta, en mä semmosista
mitään tiiä... :D
Pitäisiköhän tehdä ihan lista että mitä kaikkea uutta olen Lepolle ostanut Mustilla ja Mirrillä aloittamisen jälkeen, eli tässä vähän yli kolmen kuukauden aikana... En ehkä uskalla. :'D Ja kaikenlaista on hankinta- ja pohdintalistalla vielä...

Ei saanut sulkea parvekkeen sisäovea, vaan mieluummin avata ulompi.

Kivihyppiäinen <3

Leppo sai uuden pedin. Tai siis ostettiin nojatuoli olohuoneeseen, mutta Leppo näkee asian toisin. :D Nojatuolista on tullut uusi lemppariköllöttelypaikka, vaikka se onkin ehkä vähän pienempi kuin mummolassa oleva "Lepon oma" nojatuoli.

"Kiitti mami ja isi tästä uudesta pedistä. Oli hyvin huomaavaista teiltä."
Näkee hyvin myös pihan tapahtumia jos hömelöt ihmiset eivät ole
vielä tajunneet avata herralle parvekkeen ovea.
Karvakirsu <3
Lepolla kävi myös hieroja. Pientä jumia on ollut havaittavissa, oireilu näkynyt lähinnä lisääntyneenä venyttelynä joka ei aina yllä ihan loppuun asti. Olihan siellä taas aika hyvät jumit, jälleen oikean lavan alueella eniten mistä Suvikin niitä jumeja joka hierontakerralla löysi. :/ Hieroja otettiin innolla vastaan, ja Leppo sai kehuja hyvästä fyysisestä kunnostaan. <3 Nyt on herra taas hierottuna, ja voidaan aloittaa kotona doboilu. :) Ostin jo pallonkin (sisustukseen sopivan värisen tietty), ja se oli päivän verran vähän yli puolillaan täytettynä, kuten ohjeissa luki, ennenkö pumppasin sen täyteen.

Suihkunraikas Leppo kylpytakissaan ja vielä hieman kurttuinen dobo-pallo. :D

Mikäs siinä bussia odotellessa, kun on NERF-lelu mitä vinguttaa ja rapistella.

Ylpeä leikkisetä ja naapurin ranskis-vauva Kalevi. :3
Ekaa kertaa käytiin ihan metsälenkillä naapurin ranskanbulldoggi-vauvan kanssa! Leppo on Kalevi-pentua katsellut parvekkeelta häntä heiluen ja korvat luimussa monet kerrat, ja ohimennen olivat tavanneet kahdesti mutta kunnon lenkillä tyypit ei vielä olleet käyneet niin että saisi vapaana tutustua. Leppohan nautti tilanteesta suuresti, kerrankin se on taas jotakuta nopeampi! Alkuun siis Leppo juoksi pitkin pusikkoja karkuun lällättelyilme päällä, varmaan hyvä egoboosti oli kun voi tuntea olevansa kuin rasvattu salama. Kalevi oli lähinnä hämmentynyt kun leikkisetä hukkui näköpiiristä vähän väliä. :'D Loppulenkistä oli pientä tervehenkistä nujuamistakin, Lepon mielestä paini oli hämmentävän helppoa kun Kalevi heittäytyi hipaisustakin selälleen huitomaan corgisetää tassuillaan. Alkuhepulin ja loppupainin väliin mahtui rauhallista jolkottelua (Lepon osalta, pentu pieni oli tottakai koko ajan hännässä tai pöksykarvoissa kiinni kun uusi leikkikaveri tarjolla), keppien jäytämistä ja pennulle kertomista että "tämä on minun keppi", ja opetti Leppo Kaleville vähän jaloa laiduntamistaitoakin... Oli hirmu hauskan näköistä kun pentu katsoo Lepon heinänsyöntiä ihmeissään, mietiskellen, ja sitten ottaa isommasta mallia ja alkaa natustaa heinätukkoa. :D

Kaihoisasti muistelee iltalenkkiä Kalevin kanssa, rapun ovea tiiraillen...

Tänään käytiin taas Tanyan ja Tofun sekä Haikun kanssa lenkillä! Pieni on kyllä maailma, eilen juteltiin työkaverin kanssa joka alotti meillä pitkän harjoittelujakson jälkeen nyt myyjänä, että hänen aussit on samasta kennelistä kuin Tanyan Haiku, ja tämän työkaverin äidillä on kotona Haikun veli. :D
Loppuun vielä kuvia tämän päivän lenkiltä! Avo oli tällä kertaa matkassa, kaikki kuvat on hänen ottamiaan. :)

Taustalla laiduntava Tofu ilmaisee mielipiteensä moisesta riehumisesta... :D

Suun täydeltä aussin nahkaa >:D

H: "Painitaan nyt vielä leikkisetä!!!"

Aussiakakara Haiku meinasi välillä käydä Lepon hermoille, mutta hyvin setä piti puoliaan ja välillä sanoi Haikulle kovemmin, välillä me ihmiset puututtiin ja Tanya nappasi Haikun rauhoittumaan. :) Lepon riemu oli kuitenkin suuri, kun pitkän alkuhömppäilyn ja painimisen jälkeen sai Haikun viimeinkin painittua maihin, eikä tarvinnut pitää kuin yhdellä tassulla kiinni. :'D
L: "Näkeeks nyt varmasti kaikki, ku mä voitin!"
H: "Jaiks mä oon ihan paikallaan, älä syö mua..."

Välillä rauhallista hengailuakin...

Takiaispuskien prinsessa sai takiaisia häntäänsä matkan varrella. :D

Ilkikurinen ilme :D

Avara luonto: Corgien metsästyshetki

Piti toki ottaa ryhmäkuvaakin koirista lopuksi, ja väliin osui niin hassuja ilmeitä kuin kivoja yksilökuviakin, ja myös kerrassaan mainio otos Tofusta ja Leposta! Tää on niin ihana. <3
Corgiväki <3

Haiku <3

Tofu <3

Leppo <3

Saatiin koko kööri riviin istumaan viimein, ja kiva ilmekin kaikille samaan kuvaan. :)
<3

Loppukevennykseen pari hassua otosta! :D

Hajurako "ällöön pitkäkoipipentuun" :D

Tofu: "Äiti Haiku saa enemmän namia kun mä, mulle kans!"
Leppo ajatuksissaan: "Duppiduppiduu-duu, hehe, en tiä mitä on tekeillä..."

Haikulla silmät kii, TOFU :'DDD, Lepon peruspönö ja Tanyan kenkä :D



sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Lepon kesäloma


Viikko sitten lauantaina otin Lepon mukaan viimeiselle työpäivälle ennen meidän pientä kesälomaa. Leppo pitää leikkisetänä olosta yleensä, mutta huomasin että töissä meininki on eri. Olimme yhden asiakkaan kanssa jutelleet Leposta aiemmin, ja kävin hakemassa sen takahuoneesta näytille kun oli muuten hiljaista siinä kohtaa. Leppo nuuskutteli kivasti asiakkaan koiranpennun kanssa, mutta pennun ruvetessa leikkimään olikin leikkisetä eri mieltä ja näytti vaan hampaita että "pysyppäs napero kauempana". :D Kummallinen juttu, ehkä se kokee myymälän sisätilan jotenkin omaksi reviirikseen ja sen vuoksi oli ärtyisä..? Tai sitten Lepolla oli vaan huono päivä, väsytti/stressasi, tai pentu ei vaan ollut sen kanssa samalla aaltopituudella. Tiedä häntä. No joka tapauksessa, Leppo sai hengata luun parissa takahuoneessa loppupäivän, kävin sitä välillä moikkaamassa jos ei ollut asiakasta. :)
Työpäivän jälkeen ajattelin käväistä iltalenkin saman tein Tapiolassa, mitä sitä turhia ensin kotiin ja siitä uudestaan lenkille kun kävelymaastoja löytyy työpaikan läheltäkin. :) Leppo tykkäsi kulkea puistossa (kuvat yllä ja alla) ja pääsi Otsolahden vedessä vähän viilentämään tassujaankin kahlailemalla.


Aina pitää kuitenkin hypätä kivelle jos jossain sellainen on. :)
Avo oli reissussa viikonlopun, joten Lepolla oli lokoisat oltavat sängyllä mamin vieressä... :D


Siskoni tuli yökylään poikansa kanssa sunnuntaina, ja menimme Linnanmäelle. Olin hakenut jo yöpymistä varten kellarista vieraspatjat ja peitot, joten Leppo aavisteli että vieraita oli tulossa. Tässä Lepon mielipide lenkille menosta silloin kun odotetaan vieraita saapuvaksi:


Linnanmäellä oli mukavaa, muutamassa pienille sopivassa laitteessa käytiin ja Sea Lifen kalat tsekkaamassa. :) Puodista löytyi siskonpojalle pehmolelu, ja ajattelin että onhan meidänkin karvalapselle lelu vietävä tuliaisiksi... :'D Löysin kivan pehmohain, josta Leppo oli hyvin iloinen!


Avo tuli sunnuntaina yöllä reissusta, ja maanantaina iltapäivästä kävin saattamassa vieraat Kampin bussiasemalle. :) Tiistaiaamuna koitti yhteinen lomareissu avon ja Lepon kanssa, ja olenkin postauksen loppuun koostanut videon Lepon loman huippuhetkistä.

Ensin kuitenkin pitää hieman avautua yhdestä kanssamatkustajasta. Olimme siis junalla matkalla Jyväskylään (josta olimme varanneet kahdeksi yöksi kylpylähotellista huoneen), ja lemmikkivaunussa oli paljon muitakin koiria ja pari kissaakin. Meidän viereisillä paikoilla istui nuori nainen sylissään suloisin chihuahua, jonka olen ikinä nähnyt! Tällä vaalealla, lähes persikansävyisellä chihumiehellä oli lyhyt, kiiltävä turkki, ja täydellinen valkoinen sydänkuvio otsassa. <3 Se oli muutenkin tosi kivan näköinen, hieman isompi ja kuonokkaampi eikä silmät pullottaneet niin pahasti kuin joskus chihuilla näkee.
Mutta se omistaja. SE OMISTAJA! Kuvataan nyt ensin ulkoisia ominaisuuksia että saatte vähän kuvaa millaisesta tyypistä on kyse: Nuori naishenkilö siis, pitkät lakatut kynnet, pinkki perästävedettävä matkalaukku, vahva meikki, irtoripset ja trendikkään värinen tukka korkkiruuvikiharoilla. Prinsessa.
Noh. Chihuilla on tapana olla vähän haukkuvaisia suuren itsevarmuutensa ja vahtiviettinsä vuoksi, ja kouluttamattomina ne ovat usein melkoisia räksyjä. Tämä likka ei puuttunut millään tavalla koiransa murinaan muille koirille tai edes konduktöörille, rähinään hän hieman jaksoi jotain laiskasti sanoa, tai tarrata koirastaan kiinni jos se meinasi loikata jonkun kimppuun. Joten tämä chihu oli aika paljon äänessä matkan aikana, turvallisesti omistajansa sylissä, samalla kun omistaja katselee kuulokkeilla tabletilta jotain hömppää. Neiti onnistui kanssamatkustajat säikäyttämäänkin, kun hermostui meidän takana puhelimeen puhuvalle herralle; yhtäkkiä kuuluu vaan kiekaisu "Älä puhu noin kovaa!" mutta neiti itse ei katso herraan päinkään, tuijottaa vaan tuimasti näyttöönsä kädet painettuina nappikuulokkeisiinsa. Harmitti vissiin hirveästi kun ei saanut pieneen hetkeen katsella videotaan rauhassa. Ihmeteltiin tässä vaiheessa äänettömästi avon kanssa että ei vitsi mikä tyyppi.
Kun junalla tuli pidempi pysähdys, lähti tyttönen käyttämään chihuaan tarpeillaan/jaloittelemassa kuten moni muukin koiranomistaja siinä vaiheessa. Kuunneltiin vain kun kuuluu kamala räksytys ulkoa, taukoamatta... :D Kun kaksikko palasi, oli vaunussa hirmuinen härdelli kun chihun piti haukkua kaikki elukat kenen naamat se vain näkee tai äänen kuulee, eikä omistaja saanut pomppivaa ja haukkuvaa koiraa napattua yhdellä kädellä kainaloonsa kun toisessa kädessä oli fleksi... Ratkaisu tähän? Tyttö nosti koiran hihnasta ilmaan, siis kaulapannassa olevan koiransa kaulapannan varassa korkealle ylös, ja heilautti sen matkalaukkunsa yli heidän ikkunapaikalleen. O_O Vaikka koira on kevyt ja vaikka sillä on vahva niska, ei sitä herranjumala nosteta kaulapannasta ilmaan sätkimään!
Kaikinpuolin niin huonokäytöksinen ja ikävä koiralleen oli tämä neiti, että ei voi kun kauhistella moista käytöstä.

Sitten iloisempiin tunnelmiin. Otimme taksin Jyväskylän matkakeskukselta hotellille, jossa sisäänkirjautuessamme saimme Lepolle tervetuliaispussukan.


Pussi sisälsi kakkapussin ja vähän koirankeksejä ja muuta herkkua. :) Yllättävää kyllä, Lepolla ei mennyt kekseistä maha yhtään sekaisin, ja ne näyttivät maittavan.


Oltiin unohdettu ottaa Lepon omia leluja mukaan, joten avo kävi ennen hotellille menoa ostamassa yhden lelun (samalla kun osti itselleen lipokkaat). Leppo oli vinkuvasta sorsasta kovin onnellinen, kuten aina uusista leluista. :)


Ollaan annettu Lepolle taas aamuruokana raakalihoja, mutta en jaksanut ruveta niitä roudailemaan mukana kun ei hotellihuoneissakaan pakastimia yleensä ole. :D Niinpä olin ostanut töistä koirien märkäruokaa, joka säilyy huoneenlämmössä avaamattomana.


Näissä pusseissa on juuri sopiva määrä Lepon aamuruuaksi, ja ovat todella lihaisia ja ainakin meidän herran mielestä maukkaita. Eikä mennyt maha miksikään, jes. :) Näitä siis ostetaan toistekin reissuruuaksi!
Sitten hieman satunnaisia kuvia hotellipäiviltä.

Aulakahvilaan sai tuoda koiruuden mukaan hengaamaan. :)

Laajavuorelle kiipeämässä

"Ihan kiva kai" miettii Leppo. :D
Pieni kylpyläloma oli kyllä oikein ihana. Oli kiva mennä lämpimään altaaseen lillumaan raskaan lenkin jälkeen, ja uiskennella tai vesijuosta kun kroppa kaipasi enemmän liikettä. Vaikka kylpylä olikin pieni, oli se ihan viihtyisä ja mukava.

Torstaina lähdettiin puoliltapäivin kohti isäni uutta mökkiä Juupajoella. Mentiin bussilla Orivedelle, josta iskä oli meitä noutamassa autolla. Leppo oli hirmuisen iloinen isosta tontista ja tietenkin kettuterrieri Sannista, jota se ei ollut nähnyt pitkään aikaan. :) Videokoosteessa on enemmän mökkeilystä, kuvia otin sieltä vain pari viimeisenä päivänä.

Kovat leikit pistää koirat väsyneiksi

Sanni virnuilee :D

Huussin luona oli iso sammakko!