keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Aurinkopallo

Leppo sai viime viikolla postipaketin.
Oltiin treenailtu jo pitkään lainapallolla (koska herra puhkaisi uudenkarhean mustan jumppapallonsa ekoissa treeneissä, ja sitä edeltäneen turkoosin pallonsa esityksen kenraaleissa...), ja viimein löysin nettikaupan, joka myi 45cm halkaisijaltaan olevia jumppapalloja! Vinkkasin Suvillekin (=pallopaimennus ym. ope ja Lepon hieroja) että on edullisia palloja, vain 13,90€. Toimitus oli nopea ja pallon väri vähintäänkin miellyttävä:

Herra ylitarkastaja oli tietenkin mukana pakettia avaamassa.

Viime sunnuntaina uusi aurinkopallo pääsi Koiraklubilla viimein tositoimiin, eikä mennyt vielä rikki kuten musta edeltäjänsä! :D Oli emäntä hoksannut pumpata pallon niin täyteen kun uskalsi, niin pallo ei mahtunut Lepon hampaisiin.
Treenikaveri ja Koiramessuillakin palloilutiimissä ollut Jere oli ottanut kameran mukaan, ja kuvaili meidän muiden treenejä oman koiransa ollessa lepotauolla. Lepostakin tuli mainioita otoksia!
Kaikki allaolevat treenikuvat on siis ottanut Jere Pätäri.

"Moi Jere mitä touhuut?" Leppo kävi pallo suussa moikkaamassa kuvaajan,
nuuski korvat luimussa naaman. :D
Suun täydeltä palkkapalloa!
"Minun pallo tämä."
Palkkapallon kanssa oli kiva juosta putkea ees taas, ja välillä jäädä sinne
keskelle vinguttamaan palloa... Ei se putki vissiin ihan niin mene,
vai mitä sanoo agityypit? :'D
Aurinkoisia kelejä saamme vielä kotvan odotella, mutta onneksi on aurinkopallo. :) Tänään meni päivälenkki sateisissa merkeissä.


Oli muuten tosi kiva huomata, että Lepon sadetakin etumuksessa olevat nepparit menivät kiinni! Leppohan siis painaa tällä hetkellä n. 13kg, vähän alle tai yli, kun painavimmillaan oli sen 16,3kg. Ei johtunutkaan takin pieneksi jääminen siis rotevoitumisesta, vaan läskistymisestä. :D Mietittiin jo avon kanssa että onko tuo liian laiha kun yks päivä näytti vaaka 12,8kg, mutta treenikaverit sanoi että ei ole vielä ainakaan liian luikku. :)

"Herkkuja voisin silti vähän ottaa."
Viime viikko mitattiin ja katottiin kyllä tarkkaan kaikki mitä Lepolle annettiin, mutta ei laihuuden takia vaan sen vuoksi, että DOGRISK-tutkimusryhmältä tuli pyyntö mulle ja Lepolle osallistua jatkokyselyyn. :) Olin siis tuon postauksessa kirjoittamani rahalahjoituksen lisäksi tehnyt ruokinta- ja terveyskyselyn koirani ruokinnasta jo aiemmin. Tämä jatkokysely oli viikon mittainen ruokintapäiväkirja, johon merkattiin tarkasti kaikki ruuat ja herkut, lisäravinteet ja mahdolliset lääkkeet ja niiden määrät, yms. Oli ihan mielenkiintoista. :)

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Päiväretket on parhaita

Rakastan käydä päiväretkillä miehen ja Lepon kanssa. Eväät mukaan, lämmintä juomaa termospulloon ja seikkailulle. Tuntuu että aina näämme jotain uutta ja jännittävää, eikä tämän päivän retki jäänyt muiden retkien varjoon! Tämän päivän retkikohde oli lähijärvi, Kuusaanlampi. Sinne ollaan tallusteltu ennenkin eväitä syömään, joskus laitettu trangialla ruokakin järven etelärannalla. Menimme nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa sinne talvella.

Voisin aloittaa pajunkissoista. Jep, pajunkissoja näkyi jo runsaasti meidän retkireitillä! Vaikka pääsiäiseen on vielä monta viikkoa... :) Kuva on ehkä vähän huono, mutta oksiin oli kuin runsaalla kädellä ripoteltu paljon pienenpieniä, pehmeitä kissoja:


Runsaassa lumessa näkyi myös paljon jälkiä. Seurasimme ison osan matkasta vanhaa, käytöstä poistunutta rautatietä, jota pitkin on ennen kulkenut tavarajunia. Lumettomaan aikaan reitti on Lepon tassuille liian sorainen, nyt siinä pystyi kulkemaan oikein kivasti, ja paljon siitä olivat ihmiset kulkeneetkin.
Avo kiinnitti huomion raideväylän poikki menevään polkuun, joka näytti olleen kovassa käytössä koko talven. Polku oli kuitenkin ihmisten käyttöön aika kapea ja meni tiheikön läpi, joten tuli vilkaistua onneksi jälkiä hieman tarkemmin.


Kaunis sorkkahan se siinä.
Kauriita! *__* Kauriiden oma polku kulki suoraan nenämme edessä! Jotkut jäljet olivat tosi tuoreen näköisiä, ja kun menimme hieman edemmäs, näimme jälkiä lisää. Osa meni kalliolle, jossa kanervapensaat olivat aivan hetki sitten myllätty ja naposteltu. Tuulikaan ei ollut vielä ehtinyt viedä lumeen tippuneita kanervahippusia mennessään. :)

Rannalle päästyämme huomasimme, että järvellä olikin paljon liikennettä. Kauemmas oli tehty jonkinlainen kisarata mönkijöille/mopoille, joten sieltä kuului moottorin ääniä lähes jatkuvalla syötöllä. Näimme myös luistelijoita (heille oli myös tehty oma luistinrata auralla) ja muutaman hiihtäjän. Eväsleivät ja hedelmät syötyämme (Leppo söi kana- ja ankkafileitä ja lihatikun) käväisimme itsekin jäällä. Leppohan ei ole aiemmin järven jäällä ollutkaan, ja olikin uudesta kokemuksesta oikein iloinen. :D Paljon piti kieriä ja makoilla lumessa, haistella tuulen tuomia tuoksuja ja ennen kaikkea juosta hurjaa kyytiä! Aurinkoisella jäällä oli mukavan lämmin, ja viivyimme siellä pitkän tovin.


"Ihanaa. <3 "

Vaan eipä siistit kokemukset siihen loppuneet. Näimme muitakin kuin kauriiden jälkiä. Toki oravan ja jänön jäljet tulee about joka ulkoilulla nähtyä, mutta nyt oli vähän isompiakin tassuja nähtävillä. Google osasi jälkeen päin meille varmistaa melko todennäköiset omistajat näille jäljille, mutta ihan varmoja ei tietty olla. Koon ja muodon perusteella on jäljen omistajat kuvateksteihin nimetty.

Kettu
ILVES <3
Tod.näk. iso koira, mutta olisi aika päheetä jos olisikin itse esi-isä susi. ;)
Eikä muuten näkynyt muita ihmisten jälkiä näiden koiraeläimen jälkien
luona kuin meidän omat!
Ja lisäksi tähän kaikkeen ihanuuteen huomasimme tulomatkalla, että menomatkan omien jälkiemme PÄÄLLE oli ilmestynyt uusia kauriin jälkiä, ihan eri paikkaan missä näimme ensimmäiset jäljet. Vau. Ei voi muuta sanoa kuin vau. <3
Sellainen upeaakin upeampi kolmen tunnin eväsretki oli meillä tänään! Laitan loppuun vielä muita kuulumisia menneeltä viikolta.

Doboa.
"Hähää, mä olen hieno dobokoira!"
"Kurreilenkin dobopallon päällä."
"Tassu nyt on helppo juttu ;) "


Pöksykarvanlähtö. :'D
Muualta ei vielä lähtenyt, vain majesteettisista pöksyistä!


"Moi äippä mitä teet?"
Uljas patsastelija :D

Ensi kertaan!


sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Kevään odotusta

Näin hiihtoloman viimeisen päivän kunniaksi päivitin blogin ulkoasua keväisemmäksi. Ollaanhan sentään jo maaliskuussa, ensimmäisessä kevätkuukaudessa! :) Väsäsin Illustratorilla tuollaisen luu-tapetin taustakuvaksi, ja bannerikuvaan saatiin vähän värien ja talviunilta heräävän elämän lupausta.
Olisin voinut mielelläni jatkaa hiihtolomaa vielä toisenkin viikon, mutta kevät mielessä on töihinkin paluu ihan ok. Töissä aika kuluu nopeasti, valoisa aika sen kun pitenee, kolmen viikon päästä siirrytään jo kesäaikaan ja viiden viikon päästä koittaa palmusunnuntai ja pääsiäisen aika!
Sitä odotellessa nautitaan arjen pienistä iloista, ja Leppomiehen kanssa touhuilusta.

Koiraklubin tekonurmi on tosi kiva, ja palloilu vielä kivempaa!

Pallotreenien jälkeen toki aina väsyttää...

Öö, Leppo, sulla on vähän jotain naamassa... :D

"Tänään on löhöpäivä!" T: Leppo-setä

Hetken jo luulin lumien sulavan kokonaan, kun oli muutama päivä
plus-asteita ja aurinko paisteli suloisesti... Sitä saamme vielä odottaa.

Iloinen <3
Nyt lähdetään Leppiksen kanssa ulos aurinkoiselle, loman viimeiselle päivälenkille!