Joululomailut + Lepon lahjat

Nyt olemme onnistuneesti palanneet joululomareissuilta! Vaikka sukulointi ja kylässä oleminen on aina kivaa, on kotiin silti ihana palata.

Leppo on samaa mieltä, kotona on mukavaa.

Vietettiin jouluaatto Kotkassa, johon lähdimme jo 22. päivä. Oli tosi lauhat kelit ja kaikki lumet sulivat jouluksi, joten ihanan jouluisia ulkoilukuvia ei päässyt napsimaan... Mutta Leposta saa hassuja kuvia sisälläkin, ei siihen juhlapäiviä tai lunta tarvita!

Joulua edeltävät päivät menivät pitkälti lenkkeillessä ja rentoutuessa, oli mukavaa kun ei tarvinnut tehdä mitään, sai vaan olla. :) Leppokin makoili hyvin moneen otteeseen ihmisten vieressä sohvalla tai vierassängyllä, nauttien.

"Ihanaa..."

Lepon jouluaatto ilta meni lahjaluuta pureskellessa, tarkasti se kyllä aina katsoi jos hänelle oli lahja avattavana. Pian tuli luun järsimisestä väsymys, ja piti loikata "omalle tuolille" saaliin kanssa huilaamaan:

Joulupäivänä kävimme moikaamassa saksanpystykorvakolmikkoa kavereillamme. Heillä on siis kleinspitz Elmo, sekä mittelspitzit Peetu ja Mauno (pentu). Leppo oli viime vuoden juhannuksen tienoilla leikkimässä Peetun kanssa, kun Peetu oli vielä pentu. Nyt oli meininki hieman eri, kun koiria oli kolme ja tapasimme sisätiloissa. Kaikkia osapuolia jännitti. Pentu Mauno säikähti Leppoa, joka olisi ruvennut pennun kanssa hippasille, ja hurjasti haukkumalla se sai Leponkin jännittämään ja jäykistelemään, ja jopa irvistelemään pennulle kun se tuli haukkuen lähelle! :D En ollut hirmuisen ylpeä koirastani siinä tilanteessa, irvistellä nyt jännittyneelle pennulle... Mutta pitäähän sitä tietysti ilmaista jos haluaa pitää etäisyyttä. Jossain kohtaa vanhin koirista laitettiin takapiha/terassialueelle hieman tuulettumaan, ja pentu seurasi kohta perässä kun tuli hätä tarpeille. Peetun ja Lepon ollessa kahden tunnelma keveni hiljakseen, ja Peetu olisi halunnut jopa vähän leikkiäkin:

Peetu: "Oon ihan pieni ja kiva, tuu vähän leikkimään."
Leppo: *hämmentynyt katse* :D

Mitteliherra mönki selällään ja vienosti läpsi Lepon suuntaan tassullaan, mutta ei siitä sen kummempaa leikkiä ehtinyt syntyä. :) Reissun jälkeen oli taas väsynyt koiraherra paikalla:

Lepon "mummi" (=avon äiti) lepuutti selkäänsä,
ja Leppo oli käynyt seuraksi nukkumaan viereen. :)

Matkasimme Tapaninpäivänä eli maanantaina takaisin kotiin, ja tiistaiaamuna lähdimme junalla kohti Tamperetta. Vietimme ensimmäiset päivät äidilläni rentoutuen, hengaillen ja lenkkeillen.

Leppo oli ihan ihmeissään kun makuuhuoneen ovi oli auki (yleensä se on kiinni ja Vilma-kissan valtakuntaa), ja vaikka koira miten katseli ylös hyllyjen päälle, kiipeilypuuhun ja haisteli ympäriinsä, ei Vilmaa löytynyt. Ei voinut pieni koira ymmärtää, että tuo mystinen, jännittävä kissakaveri jota sai välillä nuuskutella ja syödä herkkuja sen vieressä, oli kuollut.

Vilma 1.8.2009 - 11.12.2016

Leppo kysyi aluksi makuuhuoneen kynnyksellä lupaa mennä huoneeseen, hiippaili aina hyvin varovaisesti makuuhuoneeseen, ja äitini kanssa sängyllä kölliessäkin välillä nuuski peittoa tarkkaan ja sitten katseli hyllyjen ja laatikoiden päälle, missä Vilma on yleensä kurkkinut. Pariin otteeseen olohuoneessa ollessamme televisiosta kuului kissan ääni, jolloin Leppo oli ihan varma että Vilma onkin paikalla, ja riensi makuuhuoneeseen katsomaan... <3
Vähän meinasi emännällä mennä roska silmään niissä tilanteissa.

Mutta sitten iloisempiin tunnelmiin. Yksi päivistä oli tosi aurinkoinen, ja hömpöttelimme lähipuiston metsässä iltapäivälenkillä. Leppohan ei tykkää katsoa kameraan koskaan jos sitä kuvaan, vaan kääntää katseen aina pois. Nyt huomasin ihan sattumalta, että kun sanoin iloisesti "Katso tänne!" niin koira käänsi naamansa minuun päin! Lepon ilmeet tosin naurattivat enemmän kuin yhtäkkinen poseeraamisen oppiminen, nimittäin herra aina alkoi vähän höristä ja heiluttaa häntää, kun kuuli käskyn käyvän. Niinpä ilmeet ovat välillä mitä sattuu, hyvinkin tiukoista katseista hölmistyneeseen ja järkyttyneeseen ilmeeseen asti. :D

Vas. kieli, kesk. vakava tuijotus, oik. "Olen nähnyt asioita..."-ilme + nuuskahuuli

Vietimme yhden yön Tampereen reissusta myös isäni luona! Odotin jännityksellä miten visiitti menisi, sillä Leppo ei ole yöpynyt samassa paikkaa toisen koiran kanssa aiemmin. Viime joulun kömmähdykset myös muistuivat mieleen - Leppo kävi merkkaamassa joulukuusen vuosi sitten kun kävimme kylässä. :D Isäni sanoi jo automatkalla, että heillä ei ole tänä vuonna kuusta laisinkaan, joten pystyin huokaista helpotuksesta!

Isäni ja hänen vaimonsa koira, sk kettuterrieri Sanni on nyt steriloitu, joten juoksuintoilevasta Lepostakaan ei tarvitse enää murehtia jatkossa kyläillessämme. Kaverukset tulevat hyvin juttuun, painimista ja nujuamista oli pitkin iltapäivää ja iltaa meneillään, niin että välillä piti koirat rauhoittaa juomatauolle.

"Meil on kivaa!"

Sanni odottaa että milloin se Leppo tulee juomasta...

Leppo malttoi leikin tiimellyksen keskellä vähän poseeratakin.

Pariin kertaan illan aikana painiessa Leppo jäi jotenkin hassusti alle ja se ulahti (tai sitten ulahti vain filmatakseen että saa terrierin pois niskan päältä :D), sen jälkeen rauhoiteltiin entistä enemmän menoa ettei yltyisi liiaksi. Lelut pidettiin pääosin piilossa, Leppo meinasi alkaa omimaan Sannin uutta vinkulelua niin haluttiin välttää riitatilannetta. Koirien ruokailut hoituivat myös niin että saivat molemmat oman rauhan.

Yön jäljiltä Sanni ja Leppo olivat jo oikein rennosti toistensa seurassa, aamupäivänkin köllöttelivät molemmat sohvalla ja välillä aika lähekkäinkin.

Talon pörröhäntä, ragdoll-kissa Nasse näyttäytyi myös välillä, ja Lepon mielestä Nasse oli hurjan mielenkiintoinen ja jänskä. Leppo osasi pitää kohteliaan etäisyyden omanarvontuntoiseen kissaan, mutta kokeili silti mitä käy, jos metrin päässä olevalle, tuijottavalle kissalle haukahtaa. :D Leppo siis sanoi äkkiä "VUH!" ja hepulirallitteli saman tein itse karkuun eteiseen, ihan kuin varmuudeksi jos se peto lähtee vaikka perään. :D Ei lähtenyt.

Tänään koitti iltapäiväkolmelta kotiin lähtö.

Oltiin epähuomiossa, ja vapaiden lemmikkipaikkojen puutteessa, varattu paluumatkan ensimmäisestä junasta paikat isolle lemmikkieläimelle. Käytävän puolella oli vain yhdet tuolit, ja ikkunapaikat oli korvattu isoilla jalustoilla, johon ison lemmikin tai sen häkin voi ilmeisesti asettaa. Pistin meidän kolossaalisen kokoisen otuksemme jalustalle istumaan, josta hänen suuruutensa oli hyvin hämmentynyt.

"Miksi mun piti hypätä tähän telineelle,
ja miks isi on tuolla käytävän toisella puolen?"

Lopulta väsymys vei voiton, ja telineellä olikin ihan mukava torkkua:

Torkkuminen on jatkunut kotonakin tähän hetkeen saakka, mitä nyt pieni tauko joululahjoilla leikkimistä ja syömistä varten ollut herran uneksimisessa.

Lepon tämän vuoden joululahjat:

Ikean porsas

Ultraäänivinkuinen meritähti

Vesinokkaeläin vingulla

Keraaminen herkkupurkki

Lisäksi Leppo sai seuraavia herkkuja (en viitsinyt erikseen kuvata avattuja pusseja ja puoliksi syötyjä luita :D ) :

- samanlaisen naudannahka-kranssin meiltä kuin viime vuonna

- kuivattuja kana- ja ankkafileitä

- kuivattuja possunkorvasuikaleita

- maistelupaketti Alpha Spiritin makupaloja

- pussillinen rapeita kanamakupaloja koirien "irtishyllystä"

Ai miten niin paljon lahjoja? :D Leppo on vaan ollut tosi kiltti. <3

Pallopaimentajat Koiramessuilla

Nyt on aika julkaista tännekin vähän Koiramessukuvia ja pari videotakin!

Tällä kertaa esiintymistiimissä oli seuraavanmoisia koiria:
- bordercollie Lilo, 4v
- australianpaimenkoira Luca, 3,5v
- bordercollie Rauha, 3v
- welsh corgi pembroke Leppo, 2,5v
- staffordshirenbullterrieri Purtsi, 1,5v

Esiinnyttiin jälleen molempina päivinä, mutta tällä kertaa oli vain yhdet esitykset per päivä, klo 16 eli päivän viimeiset ohjelmanumerot tapahtuma-areenalla. Yleisöä oli molempina päivinä ihan kivasti, sunnuntaina jopa mun oma iskä oli vaimonsa kanssa katsomossa. :)
Sopivasti sunnuntain esitys menikin sitten vähän plörinäksi. :D Pallot on pyöreitä, koirat innokkaita ja aidat matalia, joten pariin otteeseen oli pallo yli laidan (Lepolla heti ensimmäisessä liikkeessä), ja osa esiintyjistä, lähinnä Leppo ja Purtsi, pyörittelivät palloja hieman harjoiteltua enemmän... Mutta hauskaa oli, niin koirilla, omistajilla kuin yleisölläkin!

Tässä ensin videokooste molemmilta päiviltä, yhdistelmä ständeillä oleven kameroiden ja GoPro-kameran kuvamatskuista, yhdeksi kokonaiseksi esitykseksi koostettuna! :)

Sitten tähän väliin pari valokuvaa, ennen postauksen loppuhuipennusta... ;)

Rauha ottamassa vähän lämmittelykierroksia

Lilo

Purtsi

Leppo  <3

Juuri ennen viimeistä liikettä. Kenen pötkylä vähän keulii... :'D

Aina niin iloinen Luca :3

Leppo palkintopalloineen (+ herra pyllistelijä taustalla oman pallonsa kanssa)

Herra pyllistelijä itte eli Purtsi. :)

Leppo sai näyttää corgikuumeisille ihmisille vähän corgien
bravuuritemppuja esityksen jälkeen. :)

Kuten sunnuntain esityksestä jo yllä mainitsin, kaikki ei aina mene palloillessa ihan kuin Strömsössä. Tein toisen videon, johon koostin kaikki kömmähdykset tämän vuoden Koiramessuilta. :D Palloilijoiden blooper reel, kas tässä:

Seuraava postaus tuleekin sitten joulureissujen jälkeen, ehkä vasta ensi vuonna! Huomenna lähdetään Kotkaan viettämään joulua avon vanhemmille, ja seuraavalla viikolla on Tampereen reissu tiedossa.
Oikein hyvää joulua kaikille.

Virkattuja avaimenperiä

Nyt onkin Leppoisaa-blogi pukeutunut jouluasuunsa! :) Olin aiemmin tehnyt jouluaiheisen bannerin, ja päätin nyt joululomalle päästyäni tehdä jouluisen ulkoasumuutoksen myös tänne. Kohtahan sitä jo kotiinkin tulee viimeisetkin jouluvalot ja -koristeet laitettua.

Mutta itse aiheeseen. Olen tykästynyt virkkaamiseen. Tein Lepolle keväänä virkkaamaan opittuani oman pedin, ja olen myös virkannut erilaisia koreja isolla koukulla ja langalla. Loppusyksystä ostin pienen koukun ja villa- ja puuvillalankoja, minulla oli nimittäin haaveissa ryhtyä virkkaamaan pieniä koiria. Virkattuja pikku eläimiä (tai ruokia, esineitä, ihmisiä... Lähes mitä vaan pientä ja söpöä virkattua) sanotaan maailmalla amigurumeiksi.

Aivan ensimmäinen virkkaukseni oli tietenkin Lepon pienoisversio, josta tuli n. 20cm pitkä ja 15cm korkea, jaloillaan seisova koiranukke. Kokoa piti saada pienemmäksi, sillä tavoitteenani oli virkata pallopaimennustiimimme koirat omistajilleen joululahjoiksi. Lopulta onnistuin virkkaamaan aivan pikkuruisen Lepon, vartalomitaltaan vain 7cm korkean. Sitten ei auttanut muu kuin ruveta hommiin, ja tämmöiset niistä sitten tuli!

Leppo

Purtsi ja jo palloilusta eläköitynyt Torsti (staffordshirenbullterrierit)

Luca (australianpaimenkoira)

Lilo (bordercollie)

Rauha (bordercollie)

Ryhmä rämä yhdessä!

Lopputulokseen olin oikein tyytyväinen, ja lahjojen saajatkin olivat yllättyneitä ja kiitollisia. :) Liloa ja Torstia varten minun piti tilata lankoja netistä, kun lähi-Prismasta ei löytynyt "sinisen" bordercollien väriä tai tiettyä ruskeaa. :D

Tämä virkkailu on tosi hauskaa, mutta välillä myös haastavaa! Varsinkin, kun ei ole olemassa valmiita ohjeita tuollaisille avaimenperille, niin homma on välillä aikaa vievää kun pitää kokeilla ja tehdä asioita moneen kertaan, kunnes onnistuu. Olen saanut sukulaisilta ja kavereilta tilauksia omista koiristaan (+ yksi kissa :D ), niin isoina nukkeina kuin pieninä avainperinäkin, joten ei tässä joululomalla tylsää tule ainakaan. Pallopaimennustiimimme lisäksi olen ehtinyt virkata kaksi isoa Leppo-nukkea sukulaiselle, yhden ison labradorin, ja kaksi pientä labbis-avainperää:

Koiraherra auttelemassa.

Virkkaus on pitänyt minut todella kiireisenä, ja Koiramessujen jälkeen myös videomateriaalien editointi on vienyt paljon aikaa. Pian video on kuitenkin valmis, sitten pääsette te lukijatkin kuulemaan ja näkemään, miten meillä Koiramessuilla meni. :) Siihen asti, mukavaa joulunodotusta!

♪ Jeeeee, on rankkaa olla Leppomies... ♪

Uutta kuivaruokaa

"Täh? Sanoks joku ruokaa?"

Jep, elikkä meillä on kuivaruuan vaihdos menossa. Eipä edellisessä ruuassa mitään ihmeempää vikaa ollut, tykkään vaan aina pihinä siis säästeliäänä ihmisenä etsiä edullisempia ratkaisuja laadusta tinkimättä. Facebookin yhdessä koiraryhmässä törmäsin semmoiseen koiranruokamerkkiin kuin Dogs First. Se vaikutti sisällöltään oikein hyvältä, about saman verran lihaa kuin Lepon nykyisessä nappulassa, Barking Headsissä , mutta hinta on huomattavasti edullisempi. Dogs First -ruuat ovat bataattipohjaisia, kun taas BH:n ruuat on riisi/kaurapohjaisia, joten en uskaltanut heti ostaa isoa ruokasäkkiä jos se ei vaikka käykään herran mahalle tai makunystyröille. Niinpä tilasin kymmenen tällaista 100g:n pikkupussukkaa:

Tuosta sitten sekoiteltiin vanhan nappulan sekaan, ihan onnistuneesti. Lepon maha ei mennyt sekaisin, ja uudet naput maistui hyvin alun ihmettelyn jälkeen. (Ihmettelyllä tarkoitan siis sitä Lepon tapaa sylkeä kaikki uusi ruoka moneen kertaan suusta hetken pyörittelyn jälkeen, ennen kuin sen uskaltaa purra rikki ja oikeasti syödä...)

Oltiin kuitenkin juuri jätetty allergialääke Lepolta pois, joten pidin uudesta ruuasta hieman taukoa nähdäkseni, alkavatko oireet enää uudestaan. Ilman Apoquelia ollaan muuten menty nyt kaksi viikkoa, eikä allergiaoireet ole palanneet, jeejee! :)  Uskaltauduinkin jo ostamaan isomman säkin Dogs First -sapuskaa, jonka kävimme avon kanssa postista tänään noutamassa. Tässä ruuassa on raaka-aineina lammas ja bataatti, ajattelin lammaslinjalla jatkaa kun Lepon edellinenkin ruoka oli lammaspohjaista. Ettei tule liikaa muutosta ruokaan kerralla.

Ruokasäkki ja herra hörökorvan vauhdikkaat korvat.

Dogs First tuoksuu omaan nenääni paremmalta ja voimakkaammalta kuin Barking Heads. Nappula on myös aivan eri mallista - ihan litteitä nappeja verrattuna herneen kokoisiin BH:n palloihin:

Vasemmalla BH (bad hair day lamb), oik. Dogs First (lamb & sweet potato).

Toivokaamme, että tää uusi ruoka sopisi Lepolle myös pitkällä aikavälillä! Se ainakin omistajaa miellyttää sisältönsä ja hintansa(!!!) puolesta. Nimittäin 12kg Barking Headsin lammasruokaa maksaa 65,90€, kun taas 12kg Dogs Firstin lammasta on vain 49,90€. Vau. :3 Ja kun ruokatilaukseen lisää jonkun pienen tuotteen mukaan, kuten vaikka euron possunkorvan, on toimitus ilmaista koko paketille. Eikä paketin saapumisessa kestä tilauksesta kuin 2 arkipäivää. Huomaatte ehkä että olen tosi innoissani tästä uudesta ruuasta. :D Leppokin oli, tosin innostus kohdistui aluksi lähinnä mukana tulleeseen possunkorvaan:

"Voisin ottaa sen, kiitos vain. Ei haittaa, vaikka olen
tänään syönyt jo ruuan, luun, ja neljä kuivattua kanan
kivipiiraa. Voisin silti ottaa sen possunkorvan, kiitos."

Tänä viikonloppuna onkin sitten se Messarikeikka. Koiramessut. Pallopaimennusnäytöksiä. Iik. No, niin kauan kun Leppo malttaa olla rikkomatta palloja esityksissä, niin muut hölmöilyt ei haittaa. Ja menihän meillä kenraaliharjoituksetkin ihan kivasti. Nyt vain odotellaan lauantaita rentoutuen ja ulkoillen.

Ok, ehkä vähän pitää sisällä tökkiä palloa. Onhan se juuri pestykin, ja on hyvä että Leppo levittää siihen omat kuolahajunsa niin tunnistaa sit esityksissä oman pallon paremmin. :D

Kirjoittelen sitten messarin jälkeen seuraavan kerran!